keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Naulakkokaunotar 60-luvulta

Mummini sisko ja hänen miehensä asuivat isossa omakotitalossa,
jossa oli vintti, mistä löytyi vaikka ja mitä aarteita.
Vuosienkymmenien ajan vintille oli kertynyt tavaraa jos jonkinlaista.

Jokin aika sitten koitti kuitenkin aika, 
jolloin isosta talosta oli luovuttava.

Tällöin sain kutsun tulla katsomaan,
haluaisinko vintiltä/ talosta jotakin.

Paljon ihania tavaroita olisin voinut pelastaa mukaani,
mutta sitten realismi sai hälytyskellot soimaan.
Näissä nykytaloissa, kun ei ole vinttejä, 
joille säilöä aarteita odottamaan tuunausta tai kunnostusta,
harmi sinänsä. 

Mukaani pelastin kuitenkin 
yhden pärekorin,
pari sorvattua kynttilänjalkaa 
ja ihanan naulakon, 
joka taitaa olla peräisin 60-luvulta.

Asennus seinään onkin sitten ottanut vähän aikaa,
sillä naulakon kiinnittäminen gyproc-seinään osoittautuikin haastavammaksi
kuin olin ajatellut. 
Asiaa on harkittu ja suunniteltu piiitkäään
ja hyvä niin, 
sillä nyt yksi kaunis sunnuntaipäivä se saatiin vihdoin seinälle :D

Suunnittelin kodinhoitohuoneeseemme rakennusvaihessa kolon, 
jonka jätin ilman kiintokalusteita.
Se oli tarkoitettu vaunujen säilytykseen.
Vuosien myötä tilojen käyttötarkoitukset muuttuvat 
ja nyt tuossa kolossa on oiva paikka poikien omalle naulakolle.

He pääsevät kodinhoitohuoneen ovesta suoraan sisään,
saavat riisua vaatteensa omaan naulakkoon
sekä laittaa piponsa ja hanskansa yms. omiin nimikoituihin koreihinsa.
Naulakko ja korit ovat sellaisella korkeudella,
missä heidän on mahdollista toimia itesenäisesti.


Mahtavaa!

Ainakin näin parin päivän kokemuksella homma on toiminut,
eskarilainen itse muistuttaa, 
että hei tuolta ovesta sisään.

Saa nähdä onko uutuudenviehätystä
ja kohta kaikki lojuu taas lattioilla...

Ehkä ne on äiti ja isä myös,
 joiden pitää skarptata asian suhteen ;)


Tykkään kyllä kovasti tuosta naulakosta
ja ihanaa, että sillä on oma tarinansa kerrottavanaan.


Löytyykö Teidän kodista aarteita,
jotka olette pelastaneet jostain vintiltä tms.?


Paula

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Nu Skin

*Blogiyhteistyö*


Terveiset sairastuvalta!
Siitä onkin aikaa, kun minä olen ollut kipeänä...
Nyt kuume ja angiina kaatoivat kyllä pariksi päivää lähes toimintakyvyttömäksi :D
No ompahan tullut levättyä ;)

Kiitos kommenteista Suomi 100- onnittelupostaukseen.
On meillä vaan hieno kotimaa.

Neljä vuodenaikaamme tuovat mielenkiintoa ja vaihtelua elämäämme,
tosin tämä venahtanut syys voisi kyllä vaihtua hieman nopsempaa talvimodeen ;)

Ihomme joutuu myös vuodenaikojen vaihtelun vuoksi koetukselle.
Itse huomaan ainakin kasvojen kaipaavan hoitotuotteilta enemmän talvea kohden mentäessä.

Ihonhoitotuotteideni tilanne oli vähän huonolla jamalla,
 ja kuin tilauksesta sain kokeiltavakseni minulle ennestään tuntemattomasta sarjasta

NU SKINILTA

Creamy cleansing lotionin

 hellävaraisen, saippuattoman puhdistusmaidon,
 joka sisältää soijalipidejä, jotka puhdistavat ihon poistamatta sen omaa, 
luonnollista kosteussuojakerrosta.

sekä 

Moisture restore intense moisturiserin

täyteläisen kosteusvoiteen kasvoille.
Ihosta tulee pehmoinen ja joustava ja 
ennen kaikkea, 
koska ko. rasva on ihanteellinen voide kosteustasapainon palauttamiseen,
auttaa se ihoa saamaan takaisin nuoruuden elinvoimaisuuden.

Vahva suositus tälle :D

Olen muutenkin muutaman viikon käytön jälkeen ollut tyytyväinen tuotteisiin, 
tuotteet toimivat yhdessä hyvin. 
Toivottavasti tuo nuoruuden elinvoima hehkuu ja näkyy ;)

Kiitos Mirkalle tuotteista <3

Mikäli kiinnostuit tuotteista,
käy ihmeessä kurkkimassa lisää täältä.
Nuskinin laajasta tuotevalikoimasta löytyy paljon muitakin tuotteita.

Minä taidan käydä katsomassa löytyisikö silmämeikin poistoainetta, 
sitä olisin seuraavaksi vailla :)

Nuo tuotteet sopivat myös hyvin esteetikön silmään simppelin ulko-asunsa vuoksi,
saavat olla vessassa esillä paraatipaikalla :)





Muistakaa pitää huolta itsestänne,
tälläkin saralla :)

Mukavaa sunnuntaita ja toista adventtia!

Paula






keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Onnea Suomi 100 vuotta!

Tänään olen ollut erityisen onnellinen suomalaisuudestani
ja siitä, että saamme asua Suomessa!

Päivä on mennyt perheelle illallista järjestellessä, 
pientä potilasta paijatessa
sekä tietysti linnan juhlia seuratessa.
Hyväntuulinen juhlafiilis on välittynyt kotisohvalle asti :)

Vielä kerran
 Suuret onnittelut 
Mahtavalle kotimaallemme!




Paula

tiistai 28. marraskuuta 2017

Asuntomessut 2018 Pori & Talo haltiatar

Vinkkasin viime postauksen lopussa,
että tuuri kävi kouluprojektin suhteen.

No kerrompa miten kaikki alkoi....

Täällä Länsirannirannikolla,
Satakunnan ammattikorkea koulussa toimii esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä. 
Ryhmä on kehittänyt esteettömyyttä suuntaan, 
joka huomioisi myös aistit. 

Ajatuksena on ollut, 
että perinteisen esteettömyyden 
(pyörähdysympyrät, tietynlaiset kynnykset, kulkuväylien ja ovien leveydet jne.) 
rinnalla huomioitaisiin myös aistipuoli,
 koska osalle ihmisistä voimakkaat aistikokemukset 
voivat olla hyvin kuormittavia ja hankaloittaa merkittävästi arjen sujuvuutta. 

Satuin edelliskesänä juttelemaan yhden tutkimusryhmäläisen kanssa edellämainitusta aiheesta.
Hän kertoi heidän hienosta kehitystyöstään.
Ovat mm. kehittäneet työkalun, 
jonka avulla voi tarkistaa asioita,
 jotka tiloissa saattavat kuormittaa aisteja.

 Minä tällaisena ideoijana heitin ilmoille,
että tuollainen aistiesteetön tilahan pitäisi toteuttaa. 
Keskustelussamme tuli esiin myös asuntomessut 2018 täällä Porissa. 
Ajatus siitä, että messuilla voisi näyttää,
 että aistiystävälliset tilaratkaisut tuntuvat kenestä tahansa käyttäjästä miellyttäviltä ja toimivilta. 
Niihin panostaminen palvelisi kaikkia käyttäjiä,
erityisesti kuitenkin aistiherkkiä ihmisiä. 

Ajatus jäi muhimaan 
ja jälleen kerran totesin, 
että kannattaa avata suunsa,
 kun mieleen putkahtaa jonkin idea.

Sain yhteydenoton Samkista ja kuulin,
 että asiaa oli viety eteenpäin ja siitä oltiin innostuttu.

Yhteistyöstä oli kiinnostunut myös perhe, 
joka rakentaa messualueelle.
Heillä olisi samansuuntaisia ajatuksia uuden kotinsa suhteen,
joten teema ja ajatukset sopivat yhteen.

Näin ollen aiheen tiimoilta käynnistellään hanketta,
jonka tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa tiloja aistit huomioiden. 
Pääsen tekemään yhteistyötä Samkin kanssa,
saan toimia sisustussuunnittelijana 
sekä tehdä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. 
Samk tulee keräämään käyttäjäkokemuksia 
suunnittelemistamme ja toteutuneista kohteista.

Tämä yhteydenotto sattui sijoittumaan aikaan,
jolloin koulussa piti valita suunnittelukohde.

Ja niin minun kohteekseni valikoitui,
ei enempää tai vähempää, 
kuin messukoti ensi kesän asuntomessuilta!

On ollut aivan mahtavaa päästä mukaan tällaiseen projektiin.

Olemme tämän aivan ihanan asiakasperheen kanssa tehneet yhteistyötä jo pidemmän aikaa,
yhä tiiviisempään tahtiin.


Tulen jatkossa kertomaan lisää asuntomessukohteesta sekä muista työstämistämme kohteista.
Odotellessä voit käydä tutustumassa asuntomessukohteeseen
Talo Haltiattaren blogissa,


Kun päätin lähteä katsomaan mihin tämä uusi polku vie,
muistan miettineeni ja sanoneenikin, 
että haluaisin löytää keinon yhdistää ammattejani.
Haaveissani oli myös päästä osallistumaan asuntomessuille jollakin tavalla.
Ne, kun nyt sattuvat olemaan omassa kaupungissa ensi kesänä.

Ja hei, mahtavaa tämä kaikki,
 josta kerroin edellä.

Ympäristöllä ja sen suunnittelulla on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin.
Haluan auttaa ihmisiä, 
suunnittelemalla heille toimivia tiloja, 
joissa on hyvä olla.

Tästä on hyvä jatkaa!


(Kuva: Pintrest)


Haaveilemisiin

Paula


keskiviikko 22. marraskuuta 2017

AJK- sisustussuunnittelijat

Jihuu, kyllä,
 minä olen nyt yksi heistä! :D

Reilu vuoden kestänyt urakointi tuli tiensä päähän viime viikonloppuna.
Lauantaina valmistuin ja sain käteeni todistuksen, lahjan, kukan sekä skumppalasin!
Aikamoista :)

Näin jälkikäteen mietittynä voin vaan kehua 
AJK-jatkokoulutusta. 
Olen iloinen,
 että kuulin ystävältäni koulusta koulutuksia kartoittaessani.

Tämän koulutuksen suorittaminen on ollut mahdollista Porista käsin
 ja muutenkin monimuoto-opiskelu on sopinut hyvin tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni.

Koen opiskelun olleen ajoittain vaativaakin
ja opetuksen tason olleen hyvää. 
Myös meiltä opiskelijoilta vaadittiin tietty taso, 
ennen kuin todistuksen sai käteen.
Mikä on ollut hyvä, 
ei ihan mikään läpihuuto-juttu.

Olen oppinut valtavasti kuluneen vuoden aikana, 
syventänyt osaamistani.
Ammattitaitoiset opettajat ja asiantuntijat
 ovat johdattaneet minut syvemmälle sisustuksen maailmaan.
Toisaalta tieto on lisännyt tuskaa, 
toisaalta taas olen innostunut seuraamaan ja havainnoimaan ympäristöäni, 
missä sitten kuljenkaan. 

Tutustumiskäynnit ovat olleet mielenkiintoisia 
ja antaneet mahdollisuuksia verkostoitumiseen 
sekä tietoa siitä, miten kentällä toimitaan. 

Ajk:n henkilökunta on ollut ystävällistä ja auttavaista.
Opiskelijat on kohdattu henkilökohtaisesti
ja koululle on aina ollut kiva mennä.

Ja ennen kaikkea on ollut ihan huippua tutustua ryhmässämme olleisiin ihmisiin.
Ryhmä erilaisia, 
mutta toisaalta niin samanhenkisiä tyyppejä, 
ihania jokaikinen.
Jokainen tietää ja tunnistaa intohimon alaa kohtaa.

Ryhmämme tulee pitämään yhteyttä,
se on varmaa. 
Jo ammatillisessakin mielessä tietotaitoa on vaikka kuinka ja paljon.

Vähän haikeaakin toisaalta, 
kun ei nyt pääsekään 
joka kuukautiselle viikonloppureissulle Helsinkiin.

No mutta, 
eiköhän siellä suunnalla silti tule poikkeiltua ;)

Opiskelujen aikana teimme sisustussuunnitelman 
asiakaskohteeseen. 

Minulla kävi aikamoinen tuuri kohteen kanssa,
kerron siitä pian lisää... ;)




Mukavaa viikkoa kaikille! :)

Paula

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Juhlaviikonloppu

Täällä vietellään viikonloppua
juhlahumussa.

Eilen juhlittiin meidän eskarilaisen 
6- vuotissynttäreitä brunssin merkeissä.






Ja tänäänhän vietämme 
Isien päivää,

Onnea kaikille isäihmisille! 

Tämän kuvan nähdessäni,
mieleeni tuli oma isäni puujalkavitseineen
sekä rakas mieheni, lasteni isä. 
Ehkä siinä on jotain perää, 
että tytär löytää isänsä kaltaisen miehen...
Ainakin tässä asiassa :D



Hyvää isänpäivää <3


Paula

perjantai 3. marraskuuta 2017

Yllärit ovat parhaita

Palaan vielä Portugalin reissutunnelmiin...

Kohteeksemme valikoitui Portugali ja Monte Gordo, 
koska vanhempani ovat jo vuosia sitten löytäneet kohteen ja kovasti tykästyneet Portugaliin.
erityisesti pienessä Monte Gordon kylässä on edellytykset mukavalle lomalle. 

Tänä vuonna yrittäjävanhempani olivat päättäneet lomailla hieman pidemmän ajan syksyllä. 
Kesälomat jäivät tänäkin kesänä pitämättä, yrittäjän arkea...

Sovimme siis lähtevämme mukaan 
ja muuten lomailu isovanhempien kanssa ei ollut hullumpaa ;) 
Me vietimme lomaamme 10 päivää 
mamman ja pappan jäädessä vielä nauttimaan auringosta ja lämmöstä.

Ja sattuupa hyvin, että heidän reissunsa aikana isäni täyttää pyöreitä vuosia ;)
Mietimme Portugalissa ollessamme, 
minkä pienen yllätyksen keksisimme järjestää.

Asuintalomme alakerrassa oli kiva pieni baari/ravintola. 
Sitä piti mukava nainen, jonka kanssa useasti jutustelimme.
 Keksinkin kysyä, josko hän auttaisi meitä järjestämään jotain.
 Hän oli heti innoissaan mukana. 

Suunnitelmana oli järjestää synttäriaamiainen/-brunssi juhlapäivän aamun aloitukseksi. 
Tämä ihana ravintoloitsija otti järjestelyt oikein asiakseen.
Olemme viesteilleet messengerissä ja hän on kovasti äidiltäni kysellyt mistä pitävät jne. 

Juhlapäivänä lähetin isälleni heti puolen yön jälkeen onnittelurunon, 
jossa vinkkasin aamun ohjelmasta. 
Isäni saapuessa paikalle oli pöytä ollut katettuna,
tarjolla oli ollut runsas aamiainen kuohareineen ja saipa sankari puhaltaa kynttilätkin, 
sillä tarjolla oli ollut herkullinen kakku.
 Saivatpa muutkin paikalla olleet osallistua juhlaan, kun kakkua oli tuhottu porukalla.  
Ravintolan Facebook-sivuillakin kuvan kera onniteltiin isääni. 
Mahtavaa!




Jes, mission compeleted! 
Niin tykkään järjestää ylläreitä ja saada ihmiset hyvälle tuulelle. 

Jäin aihetta miettiessäni pohtimaan, 
että miten pienellä vaivalla saa hyvää tuulta aikaan. 
Kuinka pienellä voi saada pelastettua toisen päivän. 

Aina ei tarvitse järjestää isoakaan juttua, 
pieni ele, jolla huomioit toisen, 
saa ihan varmasti toisen hyvälle mielelle. 
Ja uskon, että yllätetty laittaa hyvän kiertämään, tultuaan huomioiduksi. 
Posiitivista pöhinää eteenpäin :D

Arjen kiireiden keskellä pitäisi useammin pysähtyä miettimään itseä ja läheisiä, 
huomioida toisia ja nauttia pienistä hetkistä ja iloista yhdessä. 

Uskon, että tälläisistä pienistä eleistä saa itsekin hyvää mieltä ja energiaa, 
jota täällä kaamoksen keskellä tarvitaan!


Ketä Sinä voisit huomioida tulevana viikonloppuna?

Meillä taidetaan järjestää pientä yllärihalloween- iltaa ;)


Kivaa viikonloppua!

Paula